maanantai 13. huhtikuuta 2015

keväinen luontoretki Helsingissä

Eilen valjastin selkäni kamerarepulla ja hyppäsin fillarin päälle aikeissa tehdä kunnon luontoretki. Tuli poljettua ainakin 30 kilsaa ja nähtyä paljon luontokappaleita. 


Tapanilan kulmilla kirmaili iloinen lokkilauma. Tai parvi. Kivoja tyyppejä kun eivät kirkuneet ja tuossa alapuolella voisi vaikka grillata, eikä ne tulisi varastelemaan makkaroita. En kyllä tiedä, saako liikenneympyröissä grillata.




Ihan siinä vieressä on on koirapuisto, jossa voi treenata agilityä. Siellä näin tämän kamalan pitkäkaulaisen saksanpaimenkoiran. Ehkä sukua kirahville.



Päätin lähteä kohti etelää ja Viikissä törmäsin pikimustaan, kesyyn gorillaan. Siinä se istui kävelytien reunassa ihan kirjaston kulmilla. Tosi söpö. Harmi, ettei ollu banskuja mukana, olisi saanut syöttää tuolle. Ainakaan mitään kieltotaulua ei ollut näkyvillä.




Viikissähän on Yliopiston neljä tiedekuntaa ja yksi niistä on eläinlääketieteellinen. Joku vakavasti sairas lehmä on päässyt karkuteille ja jäänyt lepäilemään tuon katoksen päälle eikä suostu tulemaan sieltä alas. Sillä on tunnistetiedotkin tuolla takapuolessa.



Viikissä vastaan tuli myös rouva pienokaisineen. Luna-koira oli jo liki 11 v, mutta sai  rataskyytiä päivittäin.




Matkan varrella oli paljon ihmisiä ja osa oli kiivennyt torneihin. Mutta tuskin siellä mitään kovin vaarallisia eläimiä oli liikkeellä, kun jotkut seisoivat ihan rauhallisina maassa.





Yllättäin näin kivoja töyhtöpäitä nokkimassa kosteikolla. Niitä oli useita ja välillä lentelivät ja pitivät kivaa meteliä.


En tajunnut, että olin polkenut jo näin kauas! 


Sen verran järkytyin tuosta yllättävästä Amerikkaan joutumisesta, etten ole ihan varma, oliko tämä puhveli tuolla läntisellä Pohjois-Amerikkan mailla vai Kivinokassa.



Herttoniemen siirtolapuutarhassa asteli erittäin isokokoinen kurki. Saattaa olla myös harmaahaikara. En oikein tunne näitä lintuja. 



Kivinokan uimarannalla olisi ollut telttasauna, mutta ei ollut lämpimänä. Kävin ystävän mökillä kuikuilemassa ja kappas vaan, siellähän pidettiin jo taukoa remppahommista. Mökin ihastelun jälkeen polkaisin kotimatkalle.



Viikissä törmäsin tuttuihin ja poikkesimme kahville Gardeniaan. Siellä on se trooppinen puutarha ja nämä suomilinnut eivät jaksa elää tropiikissa ja olivat siksi siellä kahvilan puolella. Aika lämmintä ja kosteaa kahvilan puolellakin on. Samainen töyhtis, minkä näin ulkona, oli tullut sisätiloihin kuivattelemaan jalkojaan.



Oranssijalkainen voisi olla meriharakka, mutta en ole varma. Kivellä istuu erästiainen tai joku muu. Siis en kertakaikkiaan tunne näitä porukoita. Olisi pitänyt katsoa nuo nimilaput. Lintukirja on, mutta se on mökillä. Voisikohan tuo kepin päässä oleva olla keltavästäräkki?


Kuvasta tunnistan urossorsan ylhäällä vasemmalla. Sen vieressä ehkä telkkä ja musta on varmaan mustakana. Molemmat näin myös livenä, mutta en jaksanut kaivaa kameraa laukusta.


Nyt taidan tuntea nämä! Värikäs on sinitiainen ja toinen on kuusitiainen. Jälkimmäisen päättelin tuosta kuusen kävystä jota se yrittää syödä kita auki. Tai ehkä se vaan laulaa, mene ja tiedä näitten jutuista.


Äiti-oranki oli tuonut pikkuisen vauvansa kurkistelemaan sukulaisiaan. Normaalisti se asuu tuolla tropiikissa, mutta käy välillä asiakaspuolella kahvilla. Aion vastaisuudessa keskittyä näihin isompiin eläimiin. Linnut on jotenkin niin hankalia ja vilkasliikkeisiä. Usein ne piilottelee itseään ja huutelee salapaikoistaan. Siinä ihminen sitten turhautuu ja lähtee pois. 
Kuitenkin ihan hyvä ja monipuolinen luontoretki. Kotona ehdin viedä fillarin varastoon ja sitten tuli sade. Jo Kivinokassa alkoi tuulla ja koko kotimatkan ajan se tuntui vain yltyvän. Ei mikää lempeä kevättuuli vaan kunnon kiduttava kylmätuuli. Onneksi pääsin lämmittelemään ja rentouttamaan riutunutta kroppaani saunan sulolämpöön.

8 kommenttia:

  1. Upeita bongauksia. Mustakanaasi kutsutaan yleensä nokikanaksi. Telkkä oli oikea arvaus. Neljäs lintu kuvassa on uroshaapana. Haapanat ovat hienoja näin keväisin. Meriharakka-arvauksesi osui oikeaan. Iso harmaa esittää kurkea. Töyhtöpää on töyhtöhyyppä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo nokikana oli ihan kielen päällä, mutta en millään muistanut oikein. Meriharakoita meillä on mökillä aika paljon, nehän on aika meluisia. Jos haluaisi torneihin kiipeillä, paras olisi mennä viikolla. Kovin oli ruuhkaisaa sunnuntaina.

      Poista
  2. On sulla ollut eläimellinen retki! Harmi että bankut uupui tarakalta. Hyvin kertyi kilometrejäkin bongaillessa elukoita ja remonttireiskoja :)

    VastaaPoista
  3. Just kiva retki. Gorillan näen usein ku dösällä meen ohi Ogeliin. Kurkia lensi tästä yli yks päivä, koikotus kuului - syöksyin partsille ja kerkesin nähdä muutaman.
    Pitäis varmaan lähteä ihan oikeasti linturetkelle.

    VastaaPoista
  4. Kyllä olis minulta stopannut luontoretki alkuunsa... Hirmu gorilla (aivan upea!). Mistä aineesta se on tehty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gorilla on tehty auton renkaista eli kierrätystaidetta.

      Poista
  5. Täältähän löytyi ihania kuvia! Ja tuo gorilla, aivan mainio =D. Se on juuri näin, kunten blogissasi esittelet, että aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, vaan todella kivoja paikkoja löytyy ihan tästä läheltä. Kuin vain lähtee kotoa ulos ja katselee ympärillee. Liittym ehdottomasti heti lukijasi =).

    VastaaPoista
  6. Hello Marle,
    What a very nice pictures. So nice to see these different figures. Shot 3 is so nice.
    A great art of work.

    Many greetings,
    Marco

    VastaaPoista