keskiviikko 13. elokuuta 2014

Alppikylä, HKI 77

Fillaroin yhenä iltana tuonne vajaan 10 kilsan päähän Alppikylään. Paikan nimestä tulee mieleen Pikku Heidi ja ihanat vuoristomaisemat. Niitä ei tuolla kylällä näkynyt, mutta ihanan värikkäitä taloja kyllä. 


Katukuvasta tulee heti mielenkiintoinen ja eläväisempi, kun talot ovat hieman eri korkuisia ja värisiä. Saman korkuinen kattolinja on tylsä.


Tämä kulmatalo on kadunpuoleisilta sivuilta punainen ja alaosaa koristaa pastellisävyiset laatat, jotka on hauskasti pystyasennossa.


Kun tästä portista astuu, päätyy taloyhtiön sinisävyiseen sisäpihaan.






Tämä talo oli kyllä melkotavalla kirkas, enemmän violettiin menevä sininen.


Paljon kivoja yksityiskohtia, kuten tämä yksinäinen lasiparveke.





Portaita pitkin pääsee lasten leikkipaikalle.


Autokatoksen päällä on jonkinlaista niittyä. Kaiteiden tarkoitus on estää lapsia pääsemästä suoraan leikkipaikalta katolta putoilemaan.


Tämä talo on suosikkini! 
Alppikylä on vielä keskeneräinen asuntoalue ja sieltä puuttuu kaikki palvelut. Puistolaan ei ole pitkä matka ostoksille, mutta ehkäpä tänne jonkinlainen pikkukauppa tulee. Lahden moottoritie on meluaidan takana. Illalla ainakaan melu ei ollut häiritsevä. 
Kotimatkalla katselin hieman tarkemmin näitä omiakin kulmia.


Tämän ojan ohi olen kyllä mennyt ennenkin. En ole vain noteerannut tätä sorsien nukkumapaikkaa aiemmin.


Kävin myös siltojen alla! 
Siellä oli kivaa.











maanantai 4. elokuuta 2014

Kivinokka

Lauantain aurinkoinen päivä vierähti Kivinokassa. Nyt oli syynä Kesämajayhdistysten väliset onkikilpailut. Edellisen kerran kävin ihan uteliaisuuttani. Ihana paikka, siis tosi kiva paikka!


Kahvilan nurkan takaa kurkisteli tämmöinen kiva tyyppi.



En onkinut, kun en jaksa olla paikallaan ja tuijotella kohoa. Ja joutuisin ihan paniikkiin, jos saisin kalan! Olen aikanani katkaissut muutamia onkivapoja, kun yritin saada saaliita lähtemään pois koukusta. Jos kalat tottelisivat Irti!-komentoa, voisin harkita onkimista ainakin silloin, jos minulla olisi kamalan kipeät jalat enkä voisi kävellä. 

Nämä kyyhkyläiset olivat niin söpöjä, että niitä maltoin katsella jonkun aikaa. Jättikohoja.


Tällaisessa rauhanpaikassa ei pitäisi kiirehtiä, ennemminkin vain maleksia verkkaiseen tahtiin. Joku kiireinen on kuitenkin juossut tästä. Ihan liian lujaa.


Uimarantoja löysin peräti kaksi kappaletta ja toisella, sillä aurinkoisemmalla seisoo suloinen uimakoppipariskunta. Onkohan tuo korkeampi tarkoitettu miehille vai ihan vaan pidemmille?


Kivinokalta löytyy kioskin ja yleisten vessojen lisäksi käsienpesupaikkoja ja melko tiheästi vedenottopaikkoja. Niistä saa turistikin täyttää juomapullonsa.



Ja niitä söpöjä pieniä mökkejä! Niitä on kaikkiaan noin 800, osa siirtolapuutarha-alueella. Siellä en nyt käynyt, joten kuvat on kaikki kesämaja-alueelta.





Mökkipaikkoja ja mökkejä oli monenlaisia. Ihania yksityiskohtia olisi löytynyt valokuvakirjan verran. Koska olin onkikilpailun virallisessa porukassa mukana, pääsin herkulliselle lounaskeitolle  yhdelle mökille.  Keitto oli maukasta ja kuppi kahvia iloisessa seurassa kruunasi aterian. 



Onkijoita kahden tunnin urakkaansa suorittamassa.
Kokonaiskisan voitti Kivinokka. Johtuiko ihan taidoista vai kotivesien tarkasta tuntemuksesta.
Onnittelut! 


Näin lähellä Kalasatamaa oltiin!

Kuvien lisäksi paikasta jäi ihan käsinkosketeltava muisto: "Kesämaja appelsiinilaatikosta" -kirja. Pidän historiasta ja etenkin kotiseudun historiasta.



Faktat: Kivinokka on osa Helsingin kaupungin yleistä virkistysaluetta, jonne pääsee kätevästi julkisilla, esim metrolla ja tietenkin stadilainen polkaisee sinne vaikka fillarilla. On siellä parkkipaikkakin laiskoille ; )
Ja enemmän faktaa voit lukea täältä