Kruunuvuori, osa 2

Matka Kruunuvuoressa jatkuu Puutarhurin huvilalta, joka oli alunperin Albert Goldbeck-Löwen puutarhurin ympärivuotinen asunto. A G-L oli aikamoinen mahtimies, saksalaissyntyinen konsuli, bisnesmies ja ties mitä.

Tämä aikoinaan hyvinkin upea mansardikattoinen huvila kuuluu suojeltavien joukkoon. 

Minulle on hyvin epäselvää, kuka näitä suojelee ja miten se näkyy.

Kaunis ovi. Jos joku sen kunnostaisi ja laittaisi paikalleen.

Kaikenlaista porukkaa täälläkin on.

Upea paikalleen rakennettu penkki ja nyt siinä pötköttää luuranko-Leo.

Käsin koristellut seinät. Voi kun joku tulisi ja oikeasti pelstaisi tämän talon. Tytär oli eilen ollut uudelleen Kruunuvuorella ja kertoi, että siellä oli ollut tosi paljon porukkaa. Me olimme siellä lähes kahdestaan. Eilen joku mies oli tokaissut ihmisten tutkiessa ja arvostellessa uuneja ja nurkkia tässä talossa, että täällähän on kuin asuntonäytössä!

Vanha kaunis tekstiili.

Sisustus nyt ei kuitenkaan ollut kuin Avotakassa. Jotain oli pahasti pielessä.

Talo toiselta suunnalta.

Monella katolla ei enää ruohonleikkurilla olisi pärjännyt, raivaussaha olisi sopiva väline.

Antiikkia, antiikkia.

Villa Kissinge eli Suuri huvila oli Albert Goldbeck-Löwen perheen huvila. Puutarhurin huvilan lisäksi hänen tiluksiin kuului huvimaja, venevaja, uimahuone, kasvihuone, kanala ja kärryvaja.

Ajattele, että täällä on vielä 1990-luvun alussa vietetty kesiä ja nyt se on ihan rähjäinen.

Etualalla näkyy avoverannan perustukset.

Pihapiirissä on erittäin hyvin säilynyt Alfred Lindströmin Makki-koiran hautakivi. 

Parhaiten säilynyt ja suojeltavaksi merkitty huvila on tämä Villa Hällebo.

Muutama viikko sitten huvilassa oli vielä ikkunoiden ja ovien levyt paikallaan yhtä ikkunaa lukuunottamatta. Eilen tilanne oli ollut toinen. Levyjä oli revitty irti ja huonekaluja oli heitelty pihalle. Todella surullista.

Aika erikoiset nuo parvekkeen tukipilarit.

Linnunpönttö kahdella sisäänkäynnillä. Myös katto on tyylikkäästi muotoiltu.

Viikatemies oli samoilla hoodeilla! Apua, pois ja äkkiä.

No ei meiltä sentään mennyt peet housuun tuon viikatteen takia. Mutta vessa on kyllä ihan tyylikäs kattokoristeineen.

Kurkistus ikkunasta sisään. Uutta ja vanhaa rinnakkain. Tapetit seinässä.

Villa Hällebosta laskeuduttiin rantaan. Siellä seisoo ryhdikkäänä sauna. Kiva olisi tuossa saunoa ja katsella Vihurien taloa Kulosaaren suunnalla tai Tuomiokirkkoa.

Kaunis arjen käyttöesine. Miksei nykyiset ovenkahvat ole noin tyylikkäitä?

Stadi on niin lähellä! Tuomiokirkkoa on harvemmin kuvattu täältä suunnalta.

Alamäkeen menee nopeammin!

Kengäönnauhat kiinni ja menoksi! Tässä vaiheessa meillä alkoi jo olla hieman kiirus, eikä hajuakaan minnepäin pitäisi mennä päästäksemme autotielle. Suunnistus ei ole meillä ihan sisäsyntyistä, mutta googlemaps auttaa. Sovittiin, ettei enää oteta yhtään kuvaa, vaan mennään.

Näin hienorunkoista koivua en voinut jättää kuvaamatta, nopea räpsy, kamera laukkuun ja sitten menoks.

Heippa ja kiitos matkaseurasta. 

Ihanaa, että olen saanut oikeita lukijoitakin! Tervetuloa Tilkkuilo, Tilkkureppu, Päivitys ja Helena!